Kannattaako Venäjältä enää odottaa matkailutuloa?

Venäjältä Suomeen saadun matkailutulon tilastojen kehitys on ollut karua luettavaa vuoden 2014 maaliskuusta lähtien. Tällöin alkoi venäläisten matkailijoiden määrän lasku ja Venäjä-matkailusta saatavan matkailutulon väheneminen. TaxFree –myynnissä venäläisten ostosten määrä on vähentynyt dramaattisesti yli 70 % vuoden 2013 huippuluvuista.

Yleisessä keskustelussa Venäjän markkinoihin ei enää luoteta ja moni onkin alkanut pohtia panostuksen siirtämistä muille alueille, toivoen niiden tuovan helpotusta venäläisten asiakkaiden jälkeensä jättäneeseen myynnin aukkoon.

Mutta onko tilanne Venäjän suhteen todella niin paha? Tyrehtyykö Venäjän business, onko kaikki mennyttä?

Katsotaanpa lukuja hieman tarkemmin.

Esimerkkinä Imatra: Viime vuonna Imatralla kirjattiin 109 573 venäläisten matkailijoiden yöpymistä. Laskua edelliseen vuoteen oli 24,6 %. Voidaan siis hyvin puhua romahduksesta. Mutta yöpymisten määrä vuonna 2014 oli kuitenkin lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2010. Tuolloin, vajaat viisi vuotta sitten, venäläisten matkailijoiden määrää pidettiin hyvin korkeana ja seudun elinkeinoelämän kannalta merkittävänä.

Vastaavasti koko valtakunnan tasolla kirjattiin tämän vuoden toukokuussa 63 400 venäläisten matkailijoiden yöpymistä. Laskua edellisen vuoden toukokuuhun oli 32,4%. Tämä vähentynyt venäläisten yöpyjien määrä oli kuitenkin 72 % suurempi kuin saksalaisten, 179 % suurempi kuin brittien ja 359 % suurempi kuin kiinalaisten turistien yöpymisten määrä.

TaxFree-tilastoissa venäläisten tekemien ostosten osuus oli tämän vuoden maaliskuussa yhä yli 70 % kaikista taxfree ostoista, dramaattisesta laskusta huolimatta.

Mitä tästä kaikesta voidaan oppia?

1. Päivänselvää on, että Venäjän matkailun kasvu on tyrehtynyt. Kyse ei ole enää mistään hetkittäisestä muutoksesta, vaan pitempiaikaisesta trendistä.

2. Laskusta huolimatta venäläiset matkailijat ovat yhä ylivoimaisesti suurin kansainvälinen ryhmä Suomessa. Markkina ei ole hävinnyt mihinkään, vaikka sen ostovoima on heikentynyt.

3. Vaikka muille kuin Venäjän markkinoille tehtävät panostukset ovatkin hyvin järkeviä, on niistä odotettavien tulosten suhteen syytä olla hyvin maltillinen. Esimerkiksi paljon viime aikoina hehkutettu Kiina on määrällisesti vielä niin pieni ja käytännössäkin vaikeasti haltuun otettava markkina-alue, ettei siitä ihan heti ole Venäjän korvaajaksi. Keski-Euroopassa on puolestaan todella kova kilpailu asiakkaista.

4. Takavuosina Venäjältä tuleva kasvu on tullut varsin helposti, usein jopa ilman mittavia markkinoinnin panostuksia. Taloudellinen taantuma ja kilpailun kiristyminen merkitsee sitä, ettei tuloksia voi olettaa syntyvän ilman kovaa työtä ja panostusta.

5. Taloudellinen taantuma muokkaa kuluttajien ostoskäyttäytymistä ja siksi monen tuotteen ja palvelun kohdalla on optimoinnin paikka.

6. Venäjältä pitää pystyä löytämään uudet, kasvua mahdollistavat markkinoinnin ja myynnin trendit vanhojen ja taantuvien tilalle. Vanhoilla keinoilla ei markkinoilla enää menestytä.