Kasvattaisiko viisumivapaus elinkeinoelämän kassavirtaa?

Viisumivapaus on ollut suosittu puheenaihe viime kuukausina. Suomen ja Venäjän välisestä viisumikäytännöstä eroon pääseminen, ainakin osittain, on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan. Presidentinvaalien yhteydessä asiaa tivattiin ehdokkailta ja poliitikot joutuvat muotoilemaan lausuntoja asiasta tuon tuosta.

Viisumivapaudesta voidaan olla kahta mieltä. Sen vastustajat pelkäävät viisumien poistumisen aiheuttavan rikollisaallon Suomessa, kun yksi kontrollikeino rajamuodollisuuksissa poistuu. Lisäksi lisääntyvän matkailijavirran on pelätty ruuhkauttavan Suomen tiet ja kaupungit.

Viisumivapauden puolustajat puolestaan perustelevat mielipidettään elinkeinoelämän intresseillä ja vapaammalla matkustuksella. Lisääntyvä matkailu pumppaisi rahaa suomalaisiin yrityksiin.

Viisumikäytännön poistamista on suunniteltu toteutettavan erilaisilla pilottikokeiluilla, mutta ainakin tällä hetkellä tämän kaltaiset hankkeet ovat enemmän tai vähemmän jäissä.

Rajamuodollisuudet Suomen ja Venäjän välillä säilyvät joka tapauksessa ja viisumivapauden on arvioitu jopa lisäävän ruuhkia rajalla ja siten hidastavan rajan ylittämistä. Hidastuminen merkitsee pienempää matkailijavirtaa ja heikompaa vetovoimaa.

Toteutuuko viisumivapaus tulevaisuudessa vai ei? Kysymys on oikeastaan liiketoiminnan kannalta jopa epäoleellinen. Oleellinen kysymys sen sijaan on, kuinka tavoitan venäläiset asiakkaani tehokkaimmin ja kuinka kommunikoin heidän kanssaan?

Venäjän markkinat ovat mahtavat ja niiden ostovoiman kasvuvauhti huikea. Matkailutuloa on Venäjältä odotettavissa, viisumilla tai ilman. Nyt täytyy vain miettiä keinot ja kanavat, joilla asiakkaat saavutetaan.