Toimi kuin matkailukohde!

Miten muodostuu matkailukohde? Kuka määrää alueelliset jaot matkailualueiden välillä? Usein nämä määrittelyt ovat hallinnollisia; kunta ja maakuntarajoja noudattaen. Jaotteluun on käytäntöön liittyvät perustelut. Alueiden hallinto ja julkisin varoin tapahtuva toiminta on sidottu kuntien, maakuntaliittojen ja alueellisten kehitysyhtiöihin budjetoimiin varoihin.

Yleisesti kuitenkin tunnustetaan vallalla olevan jaottelun epäkäytännöllisyys. ”Matkailueuro ei tunne kuntarajoja” on hyvin usein toistettu hokema erilaisten alueellisten kehityshankkeiden piirissä. ”Matkailijat eivät ole kiinnostuneet missä kunnassa tai maakunnassa he ovat, palvelut ja sisällöt ratkaisevat”, hoetaan puolestaan markkinointipiireissä.

Miksi kukaan ei sitten tee mitään? Tässä asiassa yritysten välinen spontaani yhteistyö on perinteisesti ollut vaikeaa. Yritykset ovat sitoutuneet kunnallisiin ja maakunnallisiin toimijoihin, eikä uusiin avauksiin ole jäänyt resursseja. Jossain määrin yritykset ovat jopa passivoituneet.

Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Onneksi asiat kehittyvät ja muuttuvat. Yritykset eivät enää ole sidottuja pelkästään hallinnollisiin alueisiin, vaan oman tien kulkeminen on suhteellisen helppoa, nopeaa ja halpaa. Täytyy vain ruveta tuumasta toimeen. Yritysten tulee ottaa ohjat omiin käsiinsä tulevaisuutensa suhteen, rakentaa itse se, mitä haluavat olla.

Miten toimia käytännössä? Aivan ensimmäiseksi tulee miettiä omaa palvelutarjontaa. Miten omat palvelut suhteutuvat keskeisten asiakasryhmien tarpeisiin? Asiakkaan suuntaan matkailupalvelut näyttäytyvät kokonaisuutena, joka koostuu monista eri osista, muodostaen yhtenäisen tuotteen. Tulee hahmottaa siis ne asiat, joita itse tekee ja toisaalta ne, joita palvelu tarvitsee ollakseen kokonaisuus asiakkaalle.

Toiseksi, tulee hakea itselleen sopivat kumppanit, joiden tarjoamat palvelut täydentävät omaa tuotantoa ja toisiaan. Näin voidaan luoda asiakkaalle palvelukokonaisuuksia, jotka kattavat asiakkaan tarpeet.

Kolmanneksi tulee rakentaa muodostetun verkoston oma brändi. Mitä verkosto haluaa olla ja mistä sen halutaan olevan tunnettu. Brändi tulee rakentaa keskeisille kohderyhmille, heidän käyttämässään kanavassa tavalla, joka vetoaa asiakkaan tarpeisiin.

Neljäs vaihe on toteutus, annetun asiakaslupauksen lunastaminen ja kohteena oleminen. Verkoston tulee toimia kuin matkailukohde!